Kävimme luennolla läpi erilaisia johtamisteorioita, ja pohdimme, onko olemassa vain yksi paras tapa johtaa. Johtamisoppeja on lukuisia erilaisia. Kävimme ensin läpi jo kirjasta tuttuja moderneja johtamisoppeja, jotka pääosin ovat tulleet Yhdysvalloista. Kaikki johtamisopit ovatkin tulleet ulkomailta. Johtamisoppeja on eritelty erilaisiin koulukuntiin ja teorioihin.
Luento lähti käyntiin käsittelemällä byrokratian johtamista. Byrokraattisen johtamismallin perusti sosiologi Max Weber 1900-luvulla. Byrokraattisen hallintomallin mukaan työskennellään ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti, ja oma asema perustuu omaan ammattitaitoon. Byrokratiassa on sekä hyötyjä että haittoja, yksi hyödyistä on se, että kaikkia kohdellaan samalla tavalla lain ja sääntöjen alla. Kaikki noudattavat samoja sääntöjä. Kaikki eivät hyödy byrokratiasta, ja se ei ole Weberinkään mukaan paras mahdollinen organisaation toimintamalli. Tutkimusten mukaan ihmiset voivat tehdäepäinhimillisiäkin asioita jos heitä pyydetään tekemään niin. Yksi tutkimus tästä on esimerkiksiMilgramin tottelevaisuuskoe, jonka esimerkin kävimme yhdellä luennoista läpi. Vaikka byrokraattinen toiminta olisi aina sääntöjen ja lakejen mukaista, ei se välttämättä aina istu eettiseen ja vastuulliseen malliin.
Institutionaalisen teorian mukaan byrokratia on niin tavanomaista, että on hyvin normaalia, että sen muotoja jäljitellään useissa organisaatioissa. Se on teoria, joka ehdottaa organisaatioille rakenteita, joita ne tekevät suurelta osin kulttuurisista syistä. Joitakin malleja ja käytäntöjä pidetään arvostettuina osoittamaan korkeaa "kulttuuripääomaa" yhden tai useamman kolmen eri mekanismin kautta. Nämä mekanismit ovat pakottava, matkiva tai normatiivinen isomorfismi.
Seuraavaksi luennolla kävimme läpi Mcdonaldisoitumista. Se perustuu neljään periaatteeseen; tehokkuuteen, laskettavuuteen, ennustettavuuteen ja kontrolliin. Tämä on hyvin rationaalinen toimintatapa. Jo nimensäkin perusteella tätä tapahtuu paljon pikaruokaloissa. Yritetään toimia mahdollisimman tehokkaasti pienillä kustannuksilla. Vaikka omaa kokemusta pikaruokalassa työskentelystä ei ole meillä ollut, ja termi oli meille uusi, oli se hyvin pääteltävissä. Samaa voi huomata esimerkiksi ruokakaupassa; Lidlissä hedelmät ja vihannekset ovat kaupassa esillä samoissa laatikoissa, missä ne tuodaan kauppaan. Tämä säästää sekä ajassa että kustannuksissa.
On mielestäni hyvä asia, että organisaatiomalleja- ja teorioita on monia, sillä kaikki organisaatiot toimivat eri tavalla. Mallin mukaan voi toimia, mutta organisaatiot varmastikin soveltavat erilaisia malleja. Mallit täydentävät toisiaan, ja niitä olisi hyvä soveltaa.
Kommentit
Lähetä kommentti