Luennolla käsittelimme yksilöiden ja ryhmien johtamista. Kävimme läpi muun muassa tekijät, jotka tulisi ottaa huomioon johtamisessa, kuinka tunnistaa organisaatiossa esiintyviä ongelmia ja kuinka näitä ongelmia tulisi ratkaista. Eläessämme epävarmuuden aikaa on tärkeää, että johtajat varautuvat ja hankkivat tarvittavaa taustatietoa ongelmien ehkäisemiseksi. Tiedon hankkiminen tapahtuu esimerkiksi havainnoinnin kautta, jolloin otetaan huomioon organisaatiossa vallitsevat sekä yksilöiden omat skeemat, jotka vaikuttavat työskentelyyn. Johtajien tulisi myöstää myös mahdolliset arviointivirheet kuten stereotypiat ja niiden vaikutus johtamiskäyttäytymiseen.
Opimme, että aktiivinen tiedon hankkiminen ja muokkaaminen on tärkeää, jotta johtajat osaisivat käyttää myös oikeanlaisia johtamismetodeja. Vielä nykysinkin liian moni, erityisesti vanhempi johtotehtävissä oleva henkilö, käyttää vääränlaista johtamistaktiikkaa. Yleensä näissä tapauksissa he turvautuvat auktoriteettiin ja liian tiukkaan kuriin, joka monen on nuoremman mielestä tarpeetonta ja tämä johtaa helposti myös tyytymättömyyteen työpaikalla.
Tärkeitä huomioon otettavia asioita ovat myös arvot sekä ihmisten persoonallisuus. Arvot ajavat käyttäytymistämme, sekä vaikuttavat myös siihen, kuinka näemme ja koemme maailman. Kaikki eivät näe asioita samalla tavalla ja tämä tulisi ottaa aina huomioon. Persoonallisuus huomioon ottaessa tulee muistaa, että jokaisella on vakaat käyttäytymismallit ja sisäiset mielentilat, jotka auttavat selittämään käyttäytymistämme. Johtajan tulisi osata hyödyntää erilaisia persoonia organisaatiossa, antamalla heille tehtäviä, joissa heidän omat piirteensä ovat kaikkein hyödyllisimpiä. Sopivien työtehtäviä antaminen varmasti myös kasvattaisi yksilön motivaatiota, jos hän kokee, että tekee mielekästä työtä, jossa onnistuu. Tämä toteutuu varmasti jokaisen kohdalla. Onnistumisen tunne antaa aina hyvän mielen ja lisää energiaa päivään.
Muuttuva maailman lisää haasteita myös ryhmien johtamisessa. Ryhmien käyttö organisaatioissa on kasvanut, mutta tulee silti muistaa, että tässä on aina kaksi puolta. Ryhmät mahdollistavat parempia suoritustuloksia sekä joustavuuden päätöksen teossa, mutta voivat luoda myös konflikteja. Näitä konflikteja voitaisiin ehkäistä muun muassa varmistamalla, että jäsenet olisivat mahdollisimman samankaltaisia sekä mahdollisiin ongelmiin puututtaisiin ajoissa.
Johtamisessa tulee ottaa huomioon ryhmän koko sekä muoto, onko se esimerkiksi muodollinen- vai epävirallinen ryhmä. Kuinka ryhmän jäsenet tuntevat ja luottavat toisiinsa sekä tulevat toimeen on vaikutusta ryhmän toimintaan. Esimerkiksi vähäinen sosiaalinen vuorovaikutus (esim. verkkoryhmät) yleensä vaikuttaa tehtävän loppuun suorittamiseen. Ryhmän jäsenten läsnä ollessa tapahtuu sosiaalinen helpottuminen, jolloin ryhmän suorituskyky paranee, siksi kasvokkainen vuorovaikutus on tärkeää ryhmäntoiminnan kannalta. Myös oman kokemuksen kautta voi todeta, että toisten tuki ja informaation sekä ajatusten jakaminen helpottaa tehtävien suorittamista. Varmasti myös verkkoryhmät voivat toimia, mutta ihmiset ovat kuitenkin pohjimmiltaan sosiaalisia olentoja, jotka ovat luotu toimimaan muiden kanssa. Siksi sosiaalinen vuorovaikutus ryhmässä on tärkeää.
Kommentit
Lähetä kommentti